Musiikkiterapiapalvelut

 

Musiikkiterapia

Musiikkiterapian tarkoitus

Musiikkiterapia on kuntoutus- ja hoitomuoto, jossa hyödynnetään musiikkia erilaisten fyysisten, psyykkisten ja vuorovaikutuksellisten hankaluuksien käsittelyssä. Musiikkia käytetään systemaattisesti asiakkaan toiminnanmahdollisuuksien lisäämiseksi sekä hyvinvoinnin ja elämänlaadun edistämiseksi ja parantamiseksi (mm. motoristen valmiuksien kehittämiseen). Musiikkiterapia on aina tarkoituksenmukaista ja tavoitteellista toimintaa, joka soveltuu monimuotoisesti eri ikä- ja kohderyhmille. Terapiaa toteuttaa ammattitaitoinen, laaja-alaisen SUMUKE-hyväksytyn musiikkiterapiatutkinnon suorittanut musiikkiterapeutti. Musiikkiterapia voidaan määritellä myös psykoterapian erityismuodoksi.

Musiikkiterapiaan hakeutuminen ei edellytä minkäänlaista aiempaa musiikillista osaamista. Lisätietoa musiikkiterapiasta: Suomen musiikkiterapiayhdistys: Mitä musiikkiterapia on?

Korvattavuus

Kela korvaa musiikkiterapiaa 16-25 -vuotiaiden kuntoutuspsykoterapiana ja vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena. Muita musiikkiterapiaa korvaavia tahoja ovat muun muassa vakuutusyhtiöt, sairaanhoitopiirit, terveyskeskukset, perheneuvolat ja sosiaalitoimi.
Kela: Vaativa lääkinnällinen kuntoutus
Kela: Kuntoutuspsykoterapia


Fysioakustinen hoito

Fysioakustinen+hoito+Safe+and+Sound.png

Pääasialliset vaikutusalueet

Äänivärähtelyllä on positiivinen vaikutus niin fyysisiin kuin psyykkisiinkin tekijöihin:

  • Aineenvaihdunnan ja ääreisverenkierron vilkastuminen

  • Lihasten rentoutuminen ja yleinen rentoutuminen

  • Verenpaineen ja pulssin laskeminen

  • Kiputuntemusten ja psyykeen jännitystilojen lieveneminen

  • Stressin oireiden väheneminen (niska,- hartia- ja selkäkivut sekä ahdistuneisuus ja jännittyneisyys)

  • Univaikeudet – deltataajuuden palautuminen

  • Kehotietoisuuden lisääntyminen

Tietoa fysioakustisesta hoidosta

Matalataajuisen äänivärähtelyhoidon neurologisia ja fysioakustisia vaikutuksia hyödynnetään paitsi erilaisissa terapiatilanteissa (erityisesti musiikkiterapia) myös esimerkiksi rentoutta edistävänä apukeinona. Matalataajuisella äänellä tarkoitetaan ääntä, joka värähtelee 20–100 Hz:n taajuudella. Matalataajuiset ääniaallot, joiden käyttöön vibroakustinen hoito perustuu, aiheuttavat ns. äänihierontaa, jolla on hyvää tekevä ja syvärentouttava vaikutus.

Matalataajuista äänivärähtelymenetelmää pidetään hyvin luonnonmukaisena hoitokeinona, sillä se huomioi lihasten omat värähtelytaajuudet. Matalat siniäänet etenevät hermostossa ja kehossa esteettömästi ja tasaisesti läpäisten myös lihakset. Siniäänet vaikuttavat tasaisesti ja kulkevat esteettömästi eri materiaalien läpi, sillä siniäänen energiateho on vakio ja ihmisen kehosta 75% on nestettä. Siniäänten värähtelyjen läpäistessä lihaksistoa, ne vaikuttavat lihassoluihin aiheuttaen värähtelyä lihaksessa. Lihassolut värähtelevät, sillä lihakseen johdettu sinivärähtely on lähellä lihasten omia luonnollisia resonanssitaajuuksia, joissa lihas helpoimmin resonoi. Lihasten resonoidessa äänen mukana kehon osat lämpenevät ja ylimääräinen jännitys laukeaa, kuona-aineet kulkeutuvat nopeammin ja helpommin pois kehosta, verenkierto paranee ja happea kulkeutuu paremmin aivoihin ja muualle kehoon. Tämä vaikuttaa myös henkilön vireystilaan.


Terapeuttiset musiikkiryhmät

Sisältö ja kohderyhmät

Terapeuttisen musiikkiryhmän toiminnan keskiössä on pääasiassa soittaminen, mutta myös musiikin kuuntelu ja keskustelu. Toiminnan fokus on pedagogisessa vuorovaikutteisessa tekemisessä, mutta toiminta sisältää myös asiakasryhmän kuntoutukselle merkityksellisiä terapeuttisia aspekteja. Safe and Sound pitää tärkeänä musiikkitoiminnan toteuttamista ja kehittämistä sellaisten kohderyhmien kanssa, joilla musiikkitoimintaan ja musiikin oppimiseen liittyvät mahdollisuudet ovat rajalliset tai niitä ei ole. Terapeuttiset musiikkiryhmät soveltuvat hyvin mm. seuraaville kohderyhmille:

  • päihdekuntoutujat

  • kehitysvammaiset

  • työhyvinvointiryhmät

  • eläkeläisryhmät

  • avh-kuntoutujat

Parityöskentelyssä toiminnan fokus on yhteisessä tekemisessä ja parin keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Musiikkiterapian kautta voidaan tavoittaa pariskunnan välisen kanssakäymisen osalta merkityksellisiä oivalluksia ja syy–seuraus -suhteita.

Hyötyjä

Musiikkitoiminta mahdollistaa uuden taidon oppimisen, ja bändisoiton luonteen mukaisesti se tukee yhdessä tekemistä ja sosiaalisia taitoja. Soittaminen tukee ryhmän vuorovaikutustaitoja, kehittää tarkkaavaisuutta ja keskittymiskykyä sekä toimii terapeuttisesti aktivoivana, yhteisenä tekemisen ja toiminnan kohteena. Soittamisen kautta saavutetut onnistumisen ja oppimisen kokemukset kohentavat asiakkaan mielialaa, muokkaavat käsitystä itsestä toimivana, osaavana ja kehittyvänä yksilönä ja tätä kautta muokkaavat myös itsetuntoa sekä minä-käsitystä ja tarjoavat jatkuvan väylän yksilön eheytymiseen ja kasvuun. Musiikkitoiminta mahdollistaa tunteiden sanattoman ilmaisun ja tiedostamattomien asioiden esiin tulemisen.